Arvoisat kuulijat

Nimeni on Kalervo ja olen peluri.

Aluksi pyydän läsnäolijoita ystävällisesti kunnioittamaan nimettömyyttämme, ei siis valokuvia eikä meistä pelureista oikeita nimiä lehtiin.

Pakonomaisella pelaamisella, uhkapelillä, peliriippuvuudella, miksi sitä halutaankin kutsua, on monet kasvot. Se ilmenee esimerkiksi pelkotiloina, taloudellisina ja sosiaalisina vaikeuksina, koulupinnauksena, perhe- ja työpaikkaongelmina, avioeroina, työttömyytenä, valehteluna, varasteluna, kasvavina rikoksina vankeustuomioineen, mielenterveysongelmina ja viimeiseksi itsemurhina.

Peliriippuvuus on yksi niistä sairauksista, jonka peluri haluaa salata viimeiseen saakka. Osaltaan salaamista helpottaa se, ettei pelurin henki haise, hän ei horju eikä heilu eikä käsivarressa näy piikin jälkiä. Salaamiseen osallistuvat myös läheiset häpeän pelossa. Eikä tuomioistuinten päätöksissäkään ilmaista peliriippuvuutta oikeilla nimillä. Korkeintaan jossain sivulauseessa kerrotaan, että ”kavaltamansa varat hän käytti uhkapeleihin”.

Lähes 50 vuotta sitten, vuonna -57, kaksi toivotonta peluria tapasi sattumalta toisensa. He alkoivat tavata toisiaan säännöllisesti ja tukea toisiaan. Aikaa kului eikä kumpikaan ryhtynyt pelaamaan uudelleen. He tulivat siihen johto-päätökseen, että pysyäkseen pelaamatta heidän oli saatava aikaan itsessään tiettyjä luonteen muutoksia. Tähän päästäkseen he käyttivät oppaanaan määrättyjä hengellisiä periaatteita, joista tuhannet muista riippuvuuksista kärsineet olivat saaneet avun ja joita AA, Nimettömät Alkoholistit käyttää työssään. Sanan hengellinen voidaan sanoa kuvaavan sellaisia ominaisuuksia kuten ystävällisyys, anteliaisuus, rehellisyys ja nöyryys. Kyetäkseen jatkossakin pidättäytymään pelaamisesta he oivalsivat, että heille oli ratkaisevan tärkeää viedä tätä sanomaa muille pakonomaisesti pelaaville.

Suomessa GA, Nimettömät Pelurit (Gamblers Anonymous) syntyi 13 vuotta sitten myös kahden pelurin toimesta, jotka olivat halukkaita lopettamaan pelaamisensa. Itse liityin mukaan vuotta myöhemmin ja olen juuri tänään saavuttanut kahdentoista pelaamattoman vuoden rajan.

Nimettömät Pelurit on miesten ja naisten toveriseura, jonka jäsenet jakavat keskenään kokemuksena, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa ja auttaakseen muita toipumaan pelaamisongelmasta.

Varsinainen kokoontuminen GA -ryhmissä sujuu kahdentoista askeleen toipumisohjelman ja vapaamuotoisten puheenvuorojen merkeissä. Nimettömyyttä ja luottamuksellisuutta kunnioitetaan erityisesti.

Toipumisohjelman lisäksi käytössä on yhtenäisyysohjelma, jossa myös on kaksitoista askelta, joiden varassa toimimme. Niillä saattaa olla laajempaakin mielenkiintoa. Aikaa säästääkseni käyn läpi nämä periaatteet luettelon-omaisesti, mutta niihin voidaan palata keskustelun yhteydessä tarkemmin.

Ensimmäisessä askeleessa tähdennetään yhteisen menestyksen asettamista ensi sijalle, koska yksilön toipuminen riippuu ryhmän yhtenäisyydestä. Loput yksitoista askeleessa kertovat meille, kuinka yhtenäisyys ylläpidetään;

• Johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita; he eivät hallitse.
• Olemme ryhmässä tasa-arvoisia ja kaikki palvelutehtävämme ovat kiertäviä
• Ainoa vaatimus GA -jäsenyydelle on halu lopettaa pelaaminen.
• GA on aikoinaan hyväksynyt minut ja minun vuoroni on hyväksyä kaikki tulokkaat, jotka haluavat lopettaa pelaamisen olivatpa heidän ongelmansa kuinka vaikeita tahansa.
• Jokaisen ryhmän tulisi olla itsenäinen, paitsi toisia ryhmiä ja koko GA:ta koskevissa asioissa.
• Toiminnalla on vain yksi päätarkoitus – viedä sanomansa pakonomaisesti pelaamisesta vielä kärsiville. GA on siis yhden asian liike. Kaikki muut asiat se jättää muiden hoidettavaksi.
• GA:n ei milloinkaan tulisi ryhtyä takaajaksi tai rahoittajaksi eikä lainata nimeään millekään sukulaisjärjestölle eikä ulkopuoliselle yritykselle. Näin emme vieraannu päätarkoituksestamme.
• Jokaisen GA - ryhmän tulisi olla täysin omavarainen ja torjua kaikki ulkopuoliset avustukset. Näin menetellen kukaan ei koskaan pääse määräämään meitä eikä käyttämään GA:n nimeä hyväkseen.
• GA:lla ei ole mielipidettä ulkopuolisista virtauksista; sen vuoksi GA:n nimi ei milloinkaan saisi tulla vedetyksi julkisiin kiistoihin.
• Ulospäin suuntautuva toimintamme perustuu pikemminkin vetovoimaan kuin huomion herättämiseen; meidän tulee aina säilyttää henkilökohtainen nimettömyys lehdistön, radion, elokuvan ja television piirissä.